Jousimetsästys lainsäädännössä
Yksinkertaisimmillaan metsästysasetuksen 20 pykälässä todetaan seuraavaa:
Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen,
rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan,
tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän,
hillerin, näädän, minkin, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven,
japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian sekä
riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien
eläinten ampumiseen.
Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista
jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180
newtonia (180 N).
Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava
sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta
käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan, metsäkauriin, kuusipeuran,
saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin tai
villisian ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka
halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään
euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi
kytkettävä siimalla jouseen.
Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa,
valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella
metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut
metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen.
Varsijousen käyttäminen metsästykseen on kielletty.
Tulkintoja
Tuo 180 N tarkoittaa 40 paunaa ( pauna = 454 g ). Jousessa paunamäärä ilmoitetaan yleisesti 28 tuuman kohdalla, joten jos omistat kyseisen paunamäärän sisältävän jousen ja vetopituutesi on alle 28 ", on sinun hankittava jäykempi jousi.
Minimi 40 paunaa on saavutettava jokaisen ampujan omalla vetopituudella.
Rauhoittamattomien eläinten pyynnissä ei ole rajattu paunamäärä, joten se voi olla alhaisempikin kuin tuo 40 paunaa. Nuolen kärki on kuitenkin oltava heti tappava ja tarkoitukseensa sopiva.
Rauhoittamattoman eläimen pyytäminen ei ole metsästystä, joten metsästyskorttia ja metsästysoikeutta ei välttämättä tarvita. Mutta on muistettava, ettei missä tahansa rauhoittamattomia eläimiä saa pyytää. Oikeus on alueen omistajalla tai haltijalla. Jousella saa myös kalastaa ja tähän laki ei esitä mitään paunarajoituksia.
Metsästys pihassa ja puutarhassa tapahtuu samojen säädösten mukaan kuin ruutiaseellakin. Riistaeläintä ei saa etsiä toisen pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu, jollei maanomistajan lupaa tällaiseen toimintaan ole.
ML kieltää ampumisen 150 m lähempänä asuttua rakennusta, jollei lupaa tähän ole.
Muistettakoon myös, että eläintä ei saa ampua rautatien tai yleisen tien yli eikä eläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä. Säädöksessä painottuu turvallisuusnäkökohdat.
Yksityisellä tiellä saa ampua eläintä, samaten tien yli. Metsäkanalintujen ampuminen tielle on kielletty.
Riistaeläimen ampuminen on kiellettyä moottorikäyttöisestä ajoneuvosta sekä näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempänä näitä. Sama koskee myös veneitä.
Metsästysjousi luetaan metsästysaseisiin, joten sen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ilman pussia on kiellettyä. Tästä näkemykset eroavat viranomaisilta kysyttäessä, mutta ainakaan emme riko lakia, jos jousemme on pussissa autolla liikuttaessa. Mm. Espanjassa pussin käyttö autossa on oikein lakiin sorvattu.
Metsästysaseen kuljettaminen toisen alueella , johon ei ole metsästysoikeutta, vaatii aseen olemisen lataamattomana suojuksessa. Jos liikut jalan sellaisella yleisellä tai yksityisellä tiellä, joka rajoittuu omaan metsästysalueesi, ei aseen tarvitse olla lataamaton ja suojuksessa. Ruutiasepuolella tämä on selvää mutta tulkinnat jousen osalta jakautuvat selvästi kahtia. Myös ampumaharjoittelu tällaisilla alueilla on kiellettyä. Jos lupa heltiää, niin silloin asia on toinen.
Metsäkaurisjahdissa ei tarvita enää näkyvää punaista vaatetusta
Jollei sopivaa ampuma-asetta ole käytettävissä, voidaan haavoittunut eläin lopettaa myös jousella.